30.10.2010

Unien vanki


Mulla on menossa valtava unikausi. Inhottavinta on se kun unet on suurimmaksi osaksi pelottavia ja yliluonnollisia. Liittyykö unet tähän fyysiseen olotilaani eli väsymykseen, en tiedä, mut herään öisin ihmettelemään toistuvia painajaisia.
Olen huomannut että yksi uneni on aina sama. Muistan nähneeni sen ullakon/vintin usein unissani. Taloni on siinä sokkeloinen ja vanha, ja siinä on aina iso ullakko. Ullakolla on paljon huoneita ja sokkeloita sekä ihan tajuttoman paljon tavaraa. Todella vanhaa useimmiten, vaatteita, huonekaluja ja krääsää. Siellä on pimeää ja pelottavaa. Menen sinne useimmiten selvittääkseni jotain, viime yönä sitä, kun kuulin unessani alakerrassa, että keittiön kattoa hakattiin ja tömisteltiin ja itkin pelosta ja kauhusta. Mikä metelin aiheutti oli mysteeri ja liittyi jotenkin johonkin ei-todelliseen,tuntemattomaan ja pelottavaan, jota ei voi silmillä nähdä. Sitä lähdettiin selvittämään ullakolta joka sitten olikin se sama, jossa olin jo usein vieraillut. Siellä on yleensä paha olla. Mitään sieltä ei ikinä löydy ja sieltä haluaa heti pois, koska ilmapiiri on niin raskas ja ahdistava.
Pelottavaa!

Unet on kummallisia! Osaisimpa tulkita, mihin tuo sama toistuva ullakko liittyy? Osaisiko joku?

27.10.2010

Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun....

Tää pimee aika väsyttää mut! Mä raahaudun töihinkin väkisin. Lihakset on kipeenä liikkumisesta, eilen oli ensimmäinen body pump ja ei se oikeen ollut mun juttu. Tykkään enemmän heilumisesta...

Se saariston veneilijä oli löytynyt hukkuneena. Meidän rakettinäky ei liittynyt asiaan. Mies oli löytynyt ihan eri paikasta. Ihmisiä katoaa ja hukkuu nykyisin niin paljon. Liian paljon. Mä mietin aika paljon niiden ihmisten kohtaloita ja olen tosi pahoillani ja surullinen heidän perheidensä puolesta. Varsinkin syksy ja pimeä aika laittaa mut murehtimaan. Mun hieroja sanoi mulle joskus että hänen tuntemuksen mukaan olen ihminen, joka kantaa toisten murheita omilla niskoillaan. Mun isäkin oli sellainen. Nyt pitäisi päästä taas hierojalle, olen jumissa.
Pakko laittaa kuvia piristämään, lokakuulta 2006. Niissä on valoa enemmän kuin tässä ja nyt. Ollaan käymässä lapissa, Tapion äidin lapsuuden talossa. Siellä oli kaikkea ihanaa!!!




Tuo kenkä on Tapion papan tekemä ja se pelastettiin, samoin tuo puusaavi, vai mikä on oikea nimitys?
Ois tuo hellakin ollut kiva :) Ei mahtunut autoon, hih...


Uskomaton Salla. Luminen lokakuu.

21.10.2010

Pieniä pilkahduksia

 Kamera käy!
  Kirpparilöytö viime sunnuntailta.3,5 euroa.

 Ellos-verhot.

 Lapin käkkärälle löytyi käyttöä

 Ehdoton lämmönlähde

 Siskon tytön taidetta

 Kuivunut auringonkukka on kulkenut vuosia mukanani



Enkelivartio

Mun luonnekuvaus

Muumivessa

Löytötikkaat


19.10.2010

Syksyinen saaristo

Viikonloppuna mökkeilimme jo perinteeksi muodostuneen poppoon kanssa,siskot ja serkut ja meidän miehet. Suuntana oli tänä syksynä Vaasan Mustasaari ja mökki sijaitsi kauniilla Raippaluodolla. Mökki varattiin jo aikaisin syksyllä ja kun sinne lähtö lähestyy, ehtii tulla mutkia matkaan. Lapsenvahtiongelmia ja mäkään en ollut täydessä terässä kun oli ollut kurkkukipua, mutta matkaan lähdettiin kun oli kerta maksettu.Loppuviimein vain yksi puuttui porukasta.
Semmoinen erikoinen tapahtuma sattui yöaikaan, puolenyön paikkeilla kun väsymys jo painoi päälle ja emme olleet siskojeni kanssa varmoja, näkevätkö silmämme oikein?
Olohuoneen ikkunasta näimme kaksi sinistä rakettia taivaalla ja porukalla pähkäilimme oliko jollakin hätä? Soitammeko varmuudenvuoksi hätäkeskukseen? Hätäraketit ovat punaisia joten asia sitten jäi kun mietimme että jotkut siellä ampuu vain huvikseen raketteja, vaikkei saisi. Ja epävarmuus iski että näimmekö edes oikein (vaikka kolme ihmistä raketit näki, silti epävarmoja? )
Seuraavana päivänä serkku Tea näki uutisen paikallislehdessä että veneilijä on kadonnut edellispäivänä saaristossa ja päätti soittaa hätäkeskukseen meidän havainnot. Hänet siirrettiin heti merivartioston linjoille ja siellä kiiteltiin kovasti puhelusta. Kun koskaan ei voi tietää!!!

Löytyisipä kadonnut pian ja olisipa jännä yhteensattuma, jos meidän rakettinäky olisikin ollut johtolanka. Sitä spekuloitiin kaikenlaista, että kuinka tahmea mökkireissun alku oli ja kun meinattiin sitä jo siirtää myöhemmäksi...  jos sillä oli jokin tarkoitus että päätimme vain mennä, JUURI tuona viikonloppuna kun veneilijä katosi. Ja meidän KUULUIKIN nähdä raketit....Plaa plaa plaa :)
Ihminen tahtoo tehdä hyviä tekoja!

Tämän hetken tieto:

http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=529787&Title=Kadonneen+miehen+takki+l%F6ytyi





Tapio kokeilee kalaonnea....ei ollut....


Kun Tapio saa kameran käteen, mun täytyy poseerata :) Ilta-aurinko mahdollisti kuvaushetken




Kuuselan pariskunta

Nyt,syysloman alun kunniaksi,fiksailemaan kissatarhaa.Väinöpoika on löytänyt JÄLLEEN pakoreitin...
Tarha alkaa näyttää vankilalta tuon pikkuisen vuoksi, häkkiä täytyy paikata kaikenaikaa, eri konstein.
Minkäs teet, viisas kissa :)




17.10.2010

Ekovillailua

 Meille tulee lämmintä!

Yläpohja on siistitty. Siellä oli eristeenä muovia ja karhunvillaa. Vain pieni kerros meidän makuuhuoneen yläpuolella kutteria ja toisen makkarin puolella taas oli kauhean iso kerros sahanpurua joka ei enää eristänyt. Se oli liian paakkuuntunut ja sen huoneen kattokin oli jo ihan notkolla. Nyt se puoli on hyvin sekoiteltu kutterilla ja sahanpurulla ja meidän makkarin yläpuolelle tulee ekovilla.




Ystävämme Hannu meidän apuna





Loppukevennys. Kesän nurmikkosydän sai lumipeitteen :)

13.10.2010

Mun lokakuu

Mitä mahtuu tähän aikaan? Lokakuu. En tykkää, on yksi koleimmista kuukausista. Mutta tänä vuonna lokakuussa on ollut ihan mukavaa. Siksi en ole ehtinyt täälläkään käydä...
Tuo Zumba se on minut vienyt mennessään...Ihan kokonaan :)
Ja kotona hääräily on ollut nyt erityisen kivaa. Sisustaminen (ainakin kova yritys) ja siivoaminen.
Muistin että mulla on jostain kierrätyksestä hankittuna vuosien takaa pari puista laatikkoa ja päätin ne maalata valkoisiksi ja sain niistä uudet hyllyt. Paikka on vielä epäselvä....Jotain vitriinin kaltaista ajattelin. Tuo puuhastelu on kivaa, mutta on myös tullut jokin jumi mun mielikuvitukseen ja ideointiin. Tuntuu että on ihan lukossa jo esim. jonkin taulun kanssa, että mille seinälle sen laitan, tai mihin kohtaan. On tuijotellut tätä kaikkea ympärillä olevaa niin pitkään ja nyt on lukkotila. Toivoisin ajatuksilleni selkeyttäjää ja ulkopuolista neuvonantajaa monessa sisustukseen liittyvässä asiassa....
Meille on myös tulossa taloon lämpöä. Mies häärää nyt lomautusviikollaan yläpohjassa ja siirtelee sahanpurua ja huomenna puhalletaan sekaan ekovillaa. Jo pelkkä sahanpurun tasoittelu on tuonut vintin makuuhuoneeseen lämmön.

Viime yönä oli myrsky. Mä nukuin sikeästi ja huomasin sen vasta aamulla että semmonen oli ollut. Se katkasi mun pyykkitelineen ja oli heitellyt kynttilälyhtyjä sinne tänne.
Ja tänään tuli sitten ensi lumi. Ja sen jälkeen ihan aurinkoinen päivä. Kuten oli eilenkin. On ollut oikeestaan tosi kaunis syksy, vaikka en syksy ihminen olekkaan, en yhtään. Ainut miinus on nyt että mun kurkku on vähän kipee, samoin meidän Onni-kissalla. Sama vaiva kuin viime talvena,Onnilla. Jokin tulehdus sillä on nielussa, ääni mennyt ja nieleskelee vähän vaikeasti. Mutta muuten ihan hyvinvoiva ja leikkisä eli normaali. Viimeksi se tulehdus meni ohi antibiooteilla, vaikkei ihan yhdellä kuurilla. Nyt päätin mennä luontaistuotekauppaan homeopaatin juttusille. Ehdotti mulle tulehdustippoja joita sattuikin minulta löytymään, kun olin niitä ihan hiljattain itseäni varten ostanut. Onnilla on nyt päällä Dr.Reckeweg-kuuri. Ja vaikuttaa lupaavalta :) Ääni jo aavistuksen palautunut ja semmonen turha nieleskely on ohi.

Meidän Pikku-Pekallakin on vaiva, mikä on ollut aiemminkin. Siitä on jo kuitenkin ainakin vuosi. Eli hotspot. Pekalla on kaulassa semmonen "märkärupi". Kuulemma hotspot on enemmän koirien vaiva. Säästin lääkärissäkäynnin kun oli omasta takaa kauluri ja antibioottirasvaa. Siihenkin löytyisi homeopaattinen apu, mutta laitoin nyt hätätilassa sitä voidetta. Ja hyvin paranoo sekin!
Homeopatia on kyllä mielenkiintoista ja olen jo jonkin verran sitä testaillut. Kissojen automatkajännitykset olen saanut pois ukonhatulla eli Aconitum napellus-nimisellä aineella. Sillä olen myös oman alkavan flunssan usein pois minusta ajanut!
Ja muutamia syksykuvia...


Laatikot ennen
 Jälkeen

Syksyä

Tuo taivas....





 Tapion kuvaama Onni. Pääsi ulkoilemaan...


Tapio oli ottanut kuvan mun myrskyn riepottelemasta pyykkitelineestä :)