24.2.2011

Nenä tukossa kevättä kohti!

Flunssa iski ja kotona köllötellään villasukat jalassa nenä tukossa. Taisin aloittaa ensi viikon lomani sairaslomalla ja toivon todella että paranen nopsaa että pääsen nauttimaan hiihtolomasta!
Muutaman kuvan räpsin viime sunnuntain kirppislöydöstä. Rakastuin siihen ensisilmäyksellä <3




Tää pikkutaulu on KIVA! Myös yksi kirpparilöytö.


Meidän Pikku-Pekalla on taas kaulassa hot spot. Itse haava on jo parantunut, mutta karvan kasvaminen paljaalle iholaikulle vie aikaa. Pekka on saanut kaulurin pari kertaa jollain keinolla päästään pois ja paraneminen pitkittyy, koska on saanut joka kerta ihon auki uudestaan raapiessaan sitä. Nyt kuitenkin näyttää lupaavalta ja toivottavasti kaulurin voi ottaa pois jo ensi viikolla. Huoooh....

En tiedä mistä nuo haavat sen kaulaan tulevat? Olen alkanut epäillä muita kissoja, ehkä eniten Juusoa, vaikka Juuso ei ilkimys olekkaan. Olen tarkkaillut kuinka Juusoa välillä kyllästyttää P-P:n seura ja se ihan joutuu juosta pakoon sitä, joskus vähän läppäisee tai näykkäisee mennessään kun toinen EI TAJUA lopettaa ajoissa. 
Eli Pikku-Pekka kiehnaa, puskee, tunkee takapuolta koko ajan toisen naamalle, pyörii ja hyörii Juuson kimpussa niin että Juusoa ahdistaa. Tämä käytös on ihan normia kissalle juu, mutta Pikku-Pekka vetää tän kaiken ihan överiksi. :)
Pikku-Pekka nimittäin on vähän rassukka, kehityksessä jälkeenjäänyt jne....Se oli orpopennuista se pahnan pohjimmainen ja olin ihan varma että se ei selviä. Toisin kävi, mutta jokin "vamma" ja trauma sille on jäänyt. Se oli niin pieni ja olisi kovasti tarvinnut emoa vielä pidempään. Nyt se hakee emoa Juusosta, koska Juuso kuitenkin aina hoitaa sitä, mutta rajansa kaikella! Syitä hot spotille voi toki olla monia, ihan jopa stressi voi sen aikaan saada.  
Mutta jos se Juuson tekosia on, niin kuitenkaan kaveruus ei ole mihinkään hävinnyt eikä pitkävihaisuudesta ole tietoakaan. Tuolla ne köllöttelee taas vierekkäin!

Hiukan höperö ilme :)


TULPPAANIEN LOISTOA PÄIVÄÄSI!

16 kommenttia:

  1. Poikavaaka, ainakin siinä on uroon merkki :) Omput ovat ihan kesää :)

    VastaaPoista
  2. Voi mikä vaaka!!! Ja kyllä tommonen kauluri varmasti välillä ärsyttää... ;)

    VastaaPoista
  3. Voi mikä vaaka, ihana!! Ja taulukin on oikein suloinen.
    Päivitys näkyi ihan niinku pitikin ;)

    VastaaPoista
  4. Meilläkin keltainen talo, eläintarha ja ainainen remontti... Kauniita kuvia ja vähän tuttujakin juttuja!

    VastaaPoista
  5. Ihana vaaka, ja hyvän värinen.
    Siellä sitten sairastellaan porukalla, kissa ja emäntä, paranemisia teille ♥
    On vähän outo ilme kissalla.

    Hyvän väriset on nuo tulppaanit :)

    VastaaPoista
  6. Oi miten kaunis vaaka, hieno löytö, onnea! Muutakin kaunista lasia siellä pöydällä :)

    VastaaPoista
  7. isopeikko:
    Katsoppas vaan, tuota en jotenkin hoksannutkaan...

    Hyvä Mieli:
    Juu, kyllä tuo kauluri varmasti rasittaa, mutta taitaa olla P-P niin tottunut siihen kun sitä joutuu pitää niin pitkään kaulassa,harmillista.

    aNNa:
    Kiitos! Hyvä että toimi tuo päivitys!

    Kirsimarja:
    Hienoa että tulit piipahtamaan!

    seijastiina:
    Kiitti!
    Täällä on tosiaan kaksi toipilasta, tuetaan toisiamme :)Minä rapsuttelen toisen kaulakutinaa pois ja toinen kehrää mun korvaan lohdutusta!

    Elisa:
    Hoksasit mun toisetkin aarteet :)

    VastaaPoista
  8. Kiva löytö tuo vaaka :D Paljon silityksiä kisutoipilaalle ja paranemisia sulle!

    VastaaPoista
  9. Hieno vaaka, kelpais varmaan kelle vaan.
    Voi emäntä poloa ja kisu-ressua! Koittakaahan lepäillä ja kuntoutua molemmat. Hyvää viikonloppua joka tapauksessa!

    VastaaPoista
  10. Komea vanhanajan vaaka ja omenatkin näyttävät olevan sitä lajiketta, josta tykkään. Ei siis niitä punaisia "jauho-omenoita" ;)

    Miksi pikku-Pekalla on kauluri? Joku onnettomuus sattunut eikä saa pureskella kipeää kohtaa? Ehkä olet maininnut sen aiemmin, menen kohta selaamaan. :)

    Minulla oli joskus koira. Se astui lasinsiruun ja joutui leikkaukseen. Sille laitettiin lasta ja päähän ämpäri, josta leikattiin pohja pois, ettei se repisi lastaa irti. Se oli kyllä aika reppana silloin. :))

    VastaaPoista
  11. Pakko vielä kertoa, että siskollani on kolme kissaa. Vanhin niistä asui pari viikkoa luonani ollessaan pentu. Sen mielipuuhaa oli hengailla verhoissa ja tulla sänkyyn nukkumaan :D

    VastaaPoista
  12. Purppura:
    Kiitos sinulle! Vien terveiset Pikku-Pekalle ja itsekin alan hieman olla jo parempaan päin.

    Kiitokset myös mustakissalle ja oikeen ihanaa viikonloppua sinulle myös! Täällä koitetaan toipua ja uskon että hyvin tässä vielä käy!

    Elegia:
    Pikku-Pekalle tulee siis kaulaan aika-ajoin semmonen hotspot joka on enempi koirien vaiva, mutta myös kissoillakin riesana. Se paranee aina hyvin mutta uusii helposti. Se on semmonen märkäruven tyyppinen läntti joka tulee melkeen aina kaulaan. Saattaa tulla ihan ressistä tai jos iho jostain syystä saa jonkun naarmun tms....
    Alkuun sitä hoidettiin antibiooteilla, mutta nyt itsehoidan sitä ilman lääkäriä. Homeopatialla olen saanut sen nyt usein hoidettua ja keitetyllä vedellä puhdistelen.
    Luonnon lääkkeet on tehonneet :)

    Sinäkin olet saanut siis kokea kissojen ihanuuden :) Ja parhaat leikit, hih!

    VastaaPoista
  13. Mahtava tunnustus noudettavissa, ole hyvä!

    VastaaPoista
  14. Kiitos Hyvä mieli! Täytyypä käydä noutamassa!

    VastaaPoista
  15. Voi pientä Pikku-Pekkaa, ei ole kaulurit aina niin kivoja... Parantumisia sinulle!

    VastaaPoista
  16. Kiitos Elina! Nyt näyttää jo paremmalta!

    VastaaPoista

Kiitos sinulle kommentistasi!