1.8.2011

Kampanisuja

 Kotona ollaan, JIHUU! Ollaan tässä nyt oltu jo viikonloppu ja ehditty käymään serkun häissäkin.

Reissu oli "ihan" hyvä. Alla pari hyvää syytä miksi ei paras :)
Lakkoja söin neljä. Niitä EI OLLUT MISSÄÄN missä käytiin. Kuultiinkin sitten myöhemmin että tänä vuonna niitä oli tullut tosi huonosti. 
Kalaa en saanut yhtään. Mies onneksi sai sen verran että pääsin kuitenkin edes sitä herkkua syömään. Minusta ei ollut kalanaiseksi. En vain kyennyt enää rämpimään miehen perässä. Maasto on kuitenkin aika hankalaa vaikka kuinka helppoihin paikkoihin mentiin. En jaksanut enkä pystynyt kun sääsketkin kiusasi, vaikka olin hyvin pukeutunut ja huputettu. Suihkuttelin vaatteille Citronella-öljyä jota voi raskaana ollessa käyttää, mutta vain vaatteille pirskotettuna. Siinä oli todella voimakas tuoksu, mutta kyllä mun kimpussa oltiin siltikin. Olihan mulla paljasta pintaa naamassa että sai hengitettyä ja että vähän eteensä näki. Siitä ne iski.

Minä siis turhauduin vähän. Lähdimmekin päivää aiemmin pois, muttei vielä kotiin. 
Vietettiin yksi päivä Pyhäjärven rannalla, Pyhätunturin upeissa maisemissa. Yövyttiin vuokramökissä. Myös Luostolla siinä vieressä käytiin ja olihan taas mukavaa käydä paikoissa missä en ole koskaan käynyt. 
Oman turhautumisen huomaan myös siitä että kuviakin otin tosi vähän.
Mutta, kyllä toki hyvääkin oli.  Ihanaa oli että sain nähdä anoppini ja mieheni siskot perheineen. Ja he saivat nähdä vatsani :)
Tein myös elämäni ensimmäisen kerran kampanisuja. Onnistuin kuulemma siinä ihan hyvin, paikallisia makutuomareita kyllä löytyi. Tässä anoppini antama ohje:

SALLALAISET KAMPANISUT

margariini 500 g
vehnäjauhoja 9-10 kahvikuppia
leivinjauhe 3-4 tl
sooda 1 tl
sokeria ½ kahvikuppia
suola 1tl
piimää reilu loraus (myös veteen tavataan tehdä)

Kuivat aineet sekoitetaan tasaiseksi pötköksi margariinin kanssa ja piimä sitten joukkoon. Mies kuvasi leivontasession, miten etelän nainen tästä  perinteikkäästä tortun leivonnasta selviääkään :)











ONNISTUI!




Meillä oli kissakaveri. Sillä oli koti naapurissa, mutta se vietti kaiken ajan "meillä".Nukkui portailla ja jahtasi päivät hiiriä. Ja tahtoi välillä olla paijattavana.

 Miehen kotikylän, Sallan Koutelonkylän oma joki, Koutelojoki. Mies on sitä omin käsin kunnostanut että kaloilla olisi parempi olla.




Valkoinen poro pissillä

Piipahdus Pelkosenniemellä 

Pyhätunturi

Kovasti rakennetaan lisää uutta ja mahtavaa turisteille


 Kylmää oli Pyhäjärven vesi. En tohtinut tällä kertaa kuin vähän kastautua, vaikka saunasta päin pääsi veteen. Noloa...

 Sodankylän ja Rovaniemen väliltä löytyy taukopaikka Potkuriparkki. Kaikki on kallista, mutta palvelu on todella ystävällistä. Kyllä siellä kahvit juo...

Kivaa on reissata, mutta kivaa on olla myös kotona. Kissat olivat nauttineet hyvien kissavahtien seurasta ja palvelu pelasi täällä kotona muutenkin. Tultiin siistiin kotiin ja nurmikkokin oli leikattu. Vielä kolme päivää lomaa ja sitten alkaa taas aherrus. Onneksi paistaa AURINKO! Nyt teidän blogeja lukemaan! Tai ainakin aloitan, kovasti näyttäis olevan luettavaa....

Mukavaa viikkoa!

13 kommenttia:

  1. Mukavaa nähtävää ollut, kuvista päätellen.
    Kiitos nisuohjeesta, pitää kokeilla.
    Ja mukavaa elokuuta!

    VastaaPoista
  2. Voin vaan kuvitella kuinka on pitäny reissussa puuskuttaa =/ Ihanalta kuitenkin kuulostaa ja kuvat on huikeita niinkuin täällä aina :)

    Nautihan vielä viimeisistä lomapäivistä!!

    VastaaPoista
  3. Herkullista!
    Mahtavia kuvia sieltä pohjoisesta.

    VastaaPoista
  4. Hyviltä näyttävät nisut ja hyvä että teillä oli kissakaveri, jotta ei päässyt tulemaan kovin pahoja vieroitusoireita! Kauniita maisemia ja kalasaaliskin näyttää herkulta!

    VastaaPoista
  5. Hih...näyttäisi sille että samoilla kulmilla ollaan lomailtu :) itse tulimme pe Sodankylästä kotiin ja myös pysähdyttiin potkuriparkissa lettu kahveella :) Ihania kuvia!

    VastaaPoista
  6. Mielenkiintoisia kuvakulmia. Pohjoisessa on kyllä oma tunnelmansa. Mieheni oli Kuusamosta kotoisin ja minulle etelän tyttönä oli kokemus aikoinaan käydä siellä ja Päätalon kotitalolla. Päätalo oli anopin pikkuserkku (ja siitä kyllä kuultiin : ).

    Herkullisen näköisiä leipomuksia : )

    VastaaPoista
  7. Ihana postaus Katjusha!
    Paljon huikeita maisemia, nisuja, kissoja ja eläimiä, luonnon ystävän mieleen, kiitos!

    Noita kampanisuja pitäs kokeilla, hyvin onnistui sinulla. Hyvät kuvasarja teosta, voisin oppiakin :)
    Leppoisaa, ihanaa ,antoisaa elokuuta!

    VastaaPoista
  8. Hyvä Mieli:
    Juu, kokeilehan leipomusta. Oli ihan hyvää vaikkei ihan mun lempparia kuitenkaan leivonnaisista...

    aNNa:
    Nautihan siekin! Koht nähhään!

    sirpa: KIITOS!

    trina:
    Oli se sellainen näky keskellä ei mitään että oli pakko pysähtyä :)

    Naukulan Mamma:
    Kiitos!

    mustakissa:
    Kyllä tuo kisuli vähän lievitti omaa kissaikävää ;)
    Onnesta Unelma:
    Lettukahveella mekin :) Otin sen raparperiletun kermavaahdolla! Hassua, perjantaina nimittäin mekin siinä olimme, maailma on MINImaailma!

    Mayo:
    Kiitos! Tunnelmaa sieltä ei puutu. Joskus tuntuu joissain paikoissa että ihan aika pysähtyy...

    seijastiina:
    Kiitti!!!
    Eikun leipomaan!!!

    VastaaPoista
  9. Onpa herkullisen näköisiä nisuja, hyvin onnistuttu!

    Ihana myös katsella ja lukea Lapin reissustasi. Itse en ole koskaan sinne asti päässyt, mutta kovasti haaveilen vaelluksesta siellä. Ehkä jonain päivänä. Tosin hyttyset eivät ihan niin hirveästi houkuttele.

    Komeat sarvet porolla, mahtavat painaa jonkin verran kun poron pääkin on ihan kumarassa :D

    VastaaPoista
  10. Nuot poron sarvet!! Näyttää siltä niinkuin se venyttelisi valtavia käsiään :D

    VastaaPoista
  11. Tattis Elegia! Ne hyttyset vähän latistaa tunnelmaa, mut siellä pärjää jos saa käyttää myrkkyjä!

    Hillastiina: On joo aika mahottomat nuo sarvet, kuinka ne jaksaa kantaa niitä?!

    VastaaPoista

Kiitos sinulle kommentistasi!