30.10.2011

Puuhaa viimeiseen asti puuh!


Pesänrakennus on tarttuva tauti. 
Se on nyt miehelläkin!
Siellä palaa pihalla ulkovaraston ja ladon joutavaa roinaa. Koko päivän on tuo rovio ollut tuossa. 
Peräkärry on täynnä kaatopaikkatavaraa ja kaikki mikä on suhteellisen hyvää tavaraa, myydään tai pidetään ite. 
Ajatelkaa, tuonne meidän latoon on kertynyt tavaraa 50-luvulta asti, jokaiselta vuosikymmeneltä, jokaiselta asukkaalta kuka on tässä talossa asunut. Siinä on kuulkaa perkaamista!
Paljon on tullut vastaan ihanaa wanhaa ja vähemmän ihanaa vanhaa. Aarteet säilytetään tottakai!

Tätä pikkuista tavaraa on laatikoittain. Oon pessyt nukkeja ja putsaillut muuta tavaraa pölyistä, koska laatikot on kuitenkin olleet tuolla heinien ja kaiken muun roinan seassa, missä hiiretkin viihtyy.



Tässä on joku tuonut tuliaisia Tampereelta :)


 Paljon löytyy näitä pieniä vihkosia joissa on joko runoja, muistoja tai erilaisia liimattuja lehtileikkeitä.

Kampa/peilitasku
Tämmösiä pikkunukkeja oli mullakin lapsena. Samoin näitä paperinukkevihkosia.


Mä oon niin valmista kauraa jo sairaalaan! En jaksaisi oottaa enää....enkä jaksaisi  tätä välillä tuskallisen tuntuista vatsapainetta. Kaksi viikkoa vielä, mutta mä toivon ettei menisi ihan niin kauan. Mun toive olisi, että mies saisi viettää ensimmäisen isäinpäivän!!! Se olisi hienoa!
Mun vatsaa kirvelee kipeästi, koska siellä on ilmeisesti joki pieni "repeämä", vatsanpeitteessä, sisäpuolella. Sen verran vatsanahka on pingottunut. Välillä on todella tuskaa, varsinkin kun liikkuu ja joutuu kyykkimään. Ja sitä joutuu tehdä paljon. Jostain syystä mikään ei pysy näpeissä, kaikki tippuu käsistä! 
Ja nauraminen, voi kun se SATTUU!. Mä joudun etsiä nauramiseen sopivia asentoja. Ja jostain syystä mua on  naurattanut paljon nyt raskausaikana =) 

Kirpputorilöytö. 
(Klikkaa kuvaa isommaksi) 

Anteeksi jos olen vähemmän kommentoinut blogeissanne. Olen käynyt lukemassa, mutta oon ollut jotenkin tyhjäaivo kommentoimaan. Jotenkin tämä blogielämä on muutenkin ollut vähän harvempaa mitä normaalisti. On niin ajatukset muualla....
En kuitenkaan ole unohtanut teitä!



7 kommenttia:

  1. Ihania aarteita! Toivottavasti pieni päättää tulla pian, jotta ehtii isänpäiväksi!

    VastaaPoista
  2. Onpa todella nostalgisia tavaroita!

    Se tavallaan "kylläntyminen" vatsan kanssa palloiluun antaa hurjasti tarmoa, kun h-hetki koittaa. Mitä enemmän olet kyllästynyt odotusaikaan, sitä suuremmalla innolla lähdet synnytyssairaalaan.
    Ja jos asennoidut, että "saattaapi mennä 2 viikkoa yli", niin on kiva yllätys päästä lähtemään lasketun ajan seutuun.
    Kaikkea hyvää ja kovia supistuksia toivottelen!

    VastaaPoista
  3. Varsinainen aarreaitta teillä siellä onkin!
    Älä sinä meistä huoli, kyllä me täällä pysytään. Sulla on nyt tärkeämpää ajateltavaa ja tulossa todella suuri asia elämäänne. Toivotaan isänpäivä ylläriä!
    Kaikkea hyvää odotuksen loppusuoralle ja siitä eteenpäin teille kaikille<3

    VastaaPoista
  4. Ihania tavaroita. Meilläkin käydään samanlaista perkaamista ulkorakennuksissa, ja löytyy vaikka mitä!

    Ja vauvan odotusiloa! Viime hetket on usein tuskaisia, kohta jo pikkumyttyinen käsissä <3

    VastaaPoista
  5. Oi,tuo pieni nukke on niin suloinen! Sellaista asukkia kaipaisin omaan nukkekotiini. Hyvää vointia Sinulle, kohta kaikki on ohi ja teillä on mitä suloisin vauva!

    VastaaPoista
  6. Me olemme meidän talossa asuneet seitsemän vuotta ja edelleen tulee peräkärry täyteen tavaraa silloin tällöin, siis sitä tavaraa joka oli siellä kun muutimme. Ihania aarteita sinä olet löytänyt:)Mukavaa viikonalkua:)

    VastaaPoista
  7. Naukulan Mamma: Sitä minäkin toivon sydämestäni!

    Sirkku: Täytyy ottaa tuo asenne että yli menee :)

    mustakissa: Kiitoksii toivotuksista!

    Hillastiina: Tuo penkominen on sitten mukavaa kun ei tiedä mitä kaikkee vastaan tulee!

    Riitta Sinikka: Tuo nukke olisi tosiaan omiaan sinun nukkekotiisi :)

    Tirriliisa: Juu, mistähän sitä tavaraa tosiaan ainavaan riittää???

    VastaaPoista

Kiitos sinulle kommentistasi!