21.2.2012

Äidin hoivissa ja tunnustus

 Tulin sunnuntaina äidin luokse Helmi-Inkerin kanssa. 
Olen nukkunut viime aikoina aika huonosti ja ollut kipeä niskoista ja selkeesti hierontaa vailla. Kädet puutuu nukkuessa ja uni ei tule vaikka väsyttää. Ajattelin lähteä sitä perusarkea pakoon ja jättää kissut miehen hoitoon ja äidin luona tiedän AINA saavani niin äidin kuin siskonkin apuja vauvelin kanssa. Ja maiseman vaihdos on aina välillä ihan paikallaan.
Sainkin jo pyhäillaksi ensimmäisen hieronta-ajan ja eilen olin toisen kerran kun joku oli perunut aikansa. Oli uskomatonta säkää kun soittelin hierojalle (asuu samalla paikkakunnalla kuin äiti)ja sain hätäajan niinkin nopeesti. Harva hieroja ottaa vastaan sunnuntai-iltana! Päivä oli muutenkin erilainen koska kävin ekan kerran kaupassa ilman vauvaa ja illalla vielä hierontaan ilman vauvaa. Tuntuipa oudolta :)
Viime yön nukuin sit vihdoinkin ihanaa unta ja Helmi-Inkerikin nukkui hyvin. Mulla on niin hyvä olla! Äidin luona on niin hyvä olla!

Kiitos siskoille ja äidille!!! En olisi pärjännyt väsymyksen kanssa ilman heidän apuaan!



Äitini on enkeli ja hän kerää enkeleitä.
Kuvasin tänään täällä äidin luona. Kuvat voivat olla vähän epäselviä kun ne on otettu videokameran kameralla...

 Äidin 60-vuotis synttärit lähestyy. Ne on nyt tulevana lauantaina. 
Tässä kuitenkin äiti nuorena flikkana. 
Selasin vanhoja albumeja ja näpsin kuvista kuvia. Tuo jopo on vielä tallella!

Siinä olen minä vaunuissa! Hassusti otettu kuva :)

Meidän perheen eka auto. Minun vaunut katolla. Seuraava Fiat oli punainen. Sitten kun Fiateista luovuttiin, kuvioon tuli Lada.

Isin kanssa 1975

Ollaan oltu täällä kaksin Helmi-Inkerin kanssa päivisin kun äiti on töissä. 
Aamusella mulle tuli taas ikävä isää. Jos isä eläisi, hän olisi viettänyt meidän kanssa tämänkin päivän ja mä uskon että me oltais juotu tänään korppukahvit tai sitten hän oisi hakenut kaupasta laskiaispullat. Jokatapauksessa hän olisi hemmotellut minua ja Helmi-Inkeriä.
 Päätin sitten hemmotella äitiä. Tein kalakeiton ja kolasin pihan. Ja kun äiti tuli kotiin keitin kahvit. Äiti sanoi että isäkin oli keittänyt aina kahvit kun odotti äitiä töistä kotiin.
Nyt lämmitän meille vielä saunan ja olen kiitollinen että Helmi-Inkeri uinuu onnellisena äitini sylissä. 
Täällä kotona-kotona tulee aina tälläisiä ajatuksia....
Kiitos äiti ja kiitos isi, sinne ylöspäin sinuu katselen...Kiitos, ihan kaikesta!


Elinalta ja kissuilta  saatiin tunnustus!
Kiitos siitä!

Tunnustuksen tehtäviin kuuluu lähettää se viiteen blogiin, joissa on alle 200 lukijaa ja joille toivoisi niitä enemmän.

Minä lähetän tunnustuksen näille blogeille!
 Tänne loppuun olisin niin mieluusti laittanut videonpätkän Helmi-Inkeristä, kun hän oppi kääntymään vatsalleen. Jostain syystä en saa sitä tuolta muistikortilta pois. Kotikoneella sitten ehkä saan senkin asian järjestymään...

Tänään kävi hassusti kun vaunuttelin vauvan kanssa. Huomasin että yksi pyörä puuttuu, kuljimme siis kolmen pyörän varassa. Peruuttelin ja löysin sen onneksi. Piti kattella ympärilleen että kuinka moni näki :)

9 kommenttia:

  1. Oi kun kivaa tekstiä sinulta.
    Muistan hyvin sen tunteen kun vauvan syntymän jälkeen pääsi eka kertaa kauppaan. Muistan kun ajattelin, että täällä tää maailma pyörii ihan ennallaan. Kuitenkin itsellä oli siellä eri tunne kuin ennen.
    Ensimmäinen havaintoni oli kun näin kuvasi pienenä, siinä isäsi kanssa: ihan niinku Helmi-Inkeri!!
    Nauti olostasi äitisi luona! On hyväksi päästä eri maisemiin välillä. Omasta voinnista tarvitsee huolehtia, että jaksat vauvasi kanssa ja muutenkin!

    VastaaPoista
  2. Koskettava kirjootus..Äidit on korvaamaton tuki ja turva!!
    Mulle tuloo aina niin haikea olo kun kirjootat sun isistä, jaksuja, varmasti kova ikävä on... <3

    Kiitos tunnustuksesta <3

    VastaaPoista
  3. Ihanan lämpimän koskettavasti kirjoitat taas, kyynel vierähtää silmäkulmaan. Mukavia oloja ja ja hyviä vointeja teille.

    VastaaPoista
  4. Kauniita ja haikeitakin muistoja, kuvista tulee omakin lapsuus vahvasti mieleen!
    Ihanaa alkavaa kevättä teille kaikille!

    VastaaPoista
  5. tippa silmässä tätä piti lukea,tulipas kans isä-ikävä! ihanasti olit kirjottanu!!

    VastaaPoista
  6. Enkeleitä on hyvä olla lähellä! Taitaapa olla Helmi-Inkerissä äitinsä näköä<3

    VastaaPoista
  7. Kiitos!
    Ja upeita vanhoja kuvia vanhemmista ja sinusta pikkuihmisenä.. <3

    VastaaPoista
  8. Tyttäresi on saman näköinen kuin sinä pienenä. Kaunis kirjoitus ja tunnen yhtäläisyyttä äitisi kanssa, tyttärenikin kaipaa isäänsä.

    VastaaPoista
  9. Ihanaa kun olette käyneet täällä. Kiitos! <3
    Minä olen myös huomaavinani tyttösessä omaa näköäni.

    VastaaPoista

Kiitos sinulle kommentistasi!