7.5.2014

Helmi-Inkeri on oppinut nostamaan Väinöä. Väinö ei kuvassa kärsi, oikeesti nauttii vaan.


Tämäpä taitaa olla pisin taukoni blogimaailmasta!

Minulla on ollut aikamoinen kevät. Olen ollut niiiiiin väsynyt, uupunut ja huonovointinen. 
Olemme Helmi-Inkerin kanssa lisäksi sairastelleetkin suhteellisen paljon. Korvatulehduksia, poskiontelotulehduksia yms..... Nyt kuitenkin oomme voiton puolella ja mulla on energiat huipussaan, SIKSI jaksan olla taas täällä.

Syykin tähän kaikkeen KÖKKÖ-oloon löytyy!

HÄN  

Vihdoin ja viimein!

Ei se sormia napsauttamalla kaikille tule. Ikäkin tekee oman tehtävänsä ja tätä masua on kovasti ootettu, toivottu, itketty ja rukoiltu.
Tämän pienokaisen odotetaan saapuvan maailman syksyn lopulla.

Minä olin tässä tilanteessa jo viime syksynä. Paljastan ja rohkaistun kertomaan sen teille nyt kun olen asian kanssa jo sinut. Häämekkoni kätki sisälleen salaisuuden kun raskaustesti näytti plussaa. Onnellisesta hääpäivästäni teki raskausuutinen vielä onnellisemman. 

Sen masunalun tie kuitenkin katkaistiin ikävällä tavalla ja elämä näytti raadollisen puolensa kun sydämen sykettä ei löytynytkään ja ultrakuvassa kellui vain sikiöpussi. Kyseessä oli mahdollisesti tuulimunaraskaus tai varhainen keskenmeno. Asia ei oikeen selvinnyt minulle koskaan. 
Sairaalassa makasin yhden päivän ja tyhjennysvuoto toi tyhjän olon. Sain läheisiltä paljon tukea ja moni jakoi saman kokemuksen kanssani. Pääsin yli surusta hurjan nopeasti ja katse suunnattiin taas kohti tulevaisuutta. 
En luovuttanut ja nyt kannan ylpeänä masuani joka on viikkoihin nähden jo aika iso :) 
Olen nähnyt hänet jo kahdesti ja kaikki on nyt hyvin ♥ 
Pitäkää minulle peukkuja että kaikki menisi jatkossakin hyvin!!!


Päästiin me lapissakin käymään pääsiäisenä, kaikista näistä sairasteluista huolimatta. 
Oikeestaan siinä kävi siten että jätimme loput taudit sinne ja pahoinvointikin helpotti jo kun sinne lähtöä teimme.
Reissu oli kaikin puolin antoisa. Sain hurjasti apuja ja vinkkejä lapsenkasvatuksessa. 
Helmi-Inkerin uhmakkuus vei multa voimia ja koska olin ollut niin huonossa kunnossa,tunsin itseni niin avuttomaksi etten tiennyt miten me päästään eteenpäin. Miehen sisko on konkari lastenhoitoasioissa ja hän opasti ihan KÄDESTÄ PITÄEN joka tilanteessa miten kannattaisi toimia. Kuinka paljon sitä onkaan arjessa hetkiä joita itse ei edes huomaa että toimii jotenkin väärin ja vain ulkopuolinen hoksaa että nyt menee vikaan. Näitä vikakohtia hiottiin koko reissu koska asuttiin loman aika miehen siskolla. Hän pääsi puuttumaan jokaiseen hetkeen ja olen hänelle äärimmäisen kiitollinen! Meidän arki helpottui huomattavasti, ihan pienillä korjauksilla. Uhmaikäisen kanssa pärjää :)
On se hassua että osaan toimia 16-vuotiaiden nuorten kanssa mielestäni tosi hyvin, mutta 2-vuotias se kieputtaa kunnolla. Vaikka onhan kyseessä toki oma lapsi joka tekee tilanteesta ihan erin. 
Lapin mummoakin tavattiin ja nyt Helmi-Inkerikin oli jo tarpeeksi iso että muistaa mummonsa sieltä kaukaa.

Luntakin vielä oli että saatiin kelkkailla. Oli ne elämyksiä pienelle tytölle.



Kisuille kuuluu kans hyvää.
 Juuso voi lääkityksensä kanssa hyvin. Tänä aamuna naurettiin Juuso-papalle kun se leikki nuken kengällä, kuin kissanpentu. Olen onnellinen että saatiin se kuntoon.

Pikku-Pekka on oma pullea itsensä eikä sille ole tullut niitä "kaulavaivoja" enään.

Onni on nykyään mamman poika eli kiehnaa enempi minua kuin miestä. Tulee useesti sänkyyn mun viekkuun.

Neiti-Räy on aika paksussa kunnossa. Myyräjahti on alkanut.

Väinöstä näittekin jo että siitä on tullut hyvä harjoituskissa. Se ei välitä vaikka Helmi-Inkeri sitä vähän pyörittelee. Me vahditaan toki aina vieressä ettei vaan satu mitään. Se on nukkunut jo päikkärit Helmi-Inkerin kanssa, H:n peiton alla. Suloista.

Tässä meidän tämän hetken kuulumiset. Aloittelen pikkuhiljaa teidän blogeja lueskelemaan. Ootte mulle laittaneet tunnustuksiakin ja niihinkin on jäänyt "vastaamatta". Nopeasti tuosta bongasin ainakin Inkan lähettämän tunnustuksen kysymyksineen. Kiitos!





1. Mikä on sisustustyylisi?
Vanhaa ja uutta sekaisin, värejä ja valkoista. Aika sekava.


2. Mihin huoneeseen olet panostanut eniten?

Makuuhuoneeseen

3. Mihin käyttäisit paljon rahaa ilman huonoa omaatuntoa?
Talon remontoimiseen ja meihin itseemme, ihmisiin ja kissoihin. Löytöeläinpaikan perustamiseen!
Matkusteluun!

4. Mihin käytät paljon rahaa? 
Luontaistuotteisiin tällä hetkellä. Ja pakolliseen sähkölaskuun :(

5. Mistä onnesta unelmoit? 

Että saisin kahden keskisen lomamatkan mieheni kanssa, mieluusti Kreikassa. Tai paikassa jossa pääsen pitämään sylissäni orankeja.


6. Mikä olisi mielestäsi huonoin onni?
Että terveys menisi

7. Missä asiassa olet tunnollisin?
Lapsen kanssa

8. Minkä inhimillisen virheen annat helpoiten anteeksi?
Lähes kaikki

9. Mikä on naisen parhain ominaisuus?
Tyytyväisyys

10. Mikä on miehen parhain ominaisuus?
Että pysyy vasara kädessä



Haluan jakaa tämän haasteen:



Aamusella ajellessa radiossa soi tämä laulu.
En ollut muistanut koko biisiä ollenkaan.
Tajusin isoja asioita tätä kuunnellessa.





18 kommenttia:

  1. Siellä on tapahtunut paljon, iloja ja suruja ♥ Me pidämme peukkuja, että kaikki asiat hoituisivat mitä parhaiten päin!

    VastaaPoista
  2. Kiva kun olet takaisin ja vielä noin kivojen uutisten kera! Onnea paljon!! Pidän peukkuja, että raskaus sujuu hyvin.

    VastaaPoista
  3. Tiedät edelleen, että olet mielessä usein. Kiitos ihanista uutisista. Helmi-Inkerin kanssa on kiva odotella pientä hoidettavaa ja hellittävää, kun hän jo ymmärtää, mistä on kysymys ja on varmasti innolla mukana kaikessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odottaa jo että saa syöttää tuttipullolla :)

      Poista
  4. Onnea! Hih, saa jakaa vinkkejä muillekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkein neuvo taisi olla se syli"hoito" Oon niin ollut epävarma aina että mitä tehdä missäkin tilanteessa ja vaiheessa, tinttailun alkaessa, jatkuessa, yms....Onko sä jäähypenkki vai syli. No, kaikkeen vastaus syli ja se toimii meillä. Ei tartte enää miettiä. Niin kauan syliä vain että rauhoittuu. Ollaan päästy hyvään alkuun. :)

      Poista
  5. Kiva postaus, onnea masuasukista. Toivottavasti kaikki menee hyvin.
    Tunnustan, että tirskuin tuolle miehen parhaalle ominaisuudelle =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Vasara miehen tiellä pitää :) Meillä hyvin pysyy kädessä, sais käyttää vaan sitä useemmin ja käskemättä :)

      Poista
  6. Miten ihania uutisia, isosti Onnea teille!!=) Elämä on arvoituksellista.<3 Sateen jälkeen paistaa aurinko:)
    Kaunis tuo kappale.<3

    VastaaPoista
  7. Onnea hurjasti vielä tätäkin kautta! Ihanaa <3 Hauskan näköstä ku Väinö on melkein isompi Helmiskää nostaessa... =)

    VastaaPoista
  8. Superonnittelut!! Peukut ja varpaatkin on pystyssä!
    Väinö on oppinut olemaan kannettavana;) Ihana pari!
    Olipa kiva kuulla teistä pitkästä aikaa..

    VastaaPoista
  9. Olipas ihana havaita, että olet jälleen bloggailemassa ja hyvissä voinneissa. Suru on kääntynyt iloksi ja kaikki menee varmasti hyvin! Tytär on jo iso. Tosin kissan rinnalla aika pieni : ) Onnea odotukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niin hassua kun Väinö on oikeasti meidän pienin kissa, mutta H:n rinnalla iso :)

      Poista

Kiitos sinulle kommentistasi!